Les Paul loimuvaahterakannen Desert Burst tyyppinen väri

Nyt on loimavaahterakansi värjätty Desert Burst tyyliin. Omasta mielestäni väri onnistui ihan hyvin, ja burstikin on vallan hyvä (varsinkin elämäni ensimmäiseksi burstiksi).
Pohjavärissä on keltaista, tammea ja pähkinää. Burstissa (reunoilla) on tummuutta saatu lisäämällä seokseen enempi pähkinän sävyä.
Värjätyn pinnan päälle on ruiskutettu 2 kerrosta polyurataanilakkaa (suojalakka). Tämä tullaan vielä hiomaan kevyesti ennen varsinaista pintalakkausta.
Vaalea reunanauha on vielä vaahterakannen osalta maalin peitossa, ja se on siklattava esiin ja viimeisteltävä ennen lopullista pintalakkausta. Reunanauhan sivut oli toki petsauksen ajan teipattuna, erityisesti tähän tarkoitukseen sopivalla muovimaisella rajausteipillä. Normaali maalarinteippi reunanauhan suojana on hieman huono vaihtoehto, koska petsiä tuppaa menemään jollain ihmeen tempulla myös maalarinteipin alle.
Tässä hieman kuvia väristä ennen pintalakkaa ja kiillotusta. Kyllä näistä jo saa hyvän käsityksen lopputuloksesta.

 

Les Paulin pohjalakkaus polyuretaanilakalla

Kitara on nyt pohjalakattu ensimmäisen kerran kaksikomponentti polyuretaanilakalla. Lakkakerroksia tuli ruiskutettua illan aikana yhteensä 4.
Nyt on hyvä, ja viimeinen, tilaisuus kuvata vaahterakannen loimut ennen värjäystä. Lakka syvensi loimuja mukavasti, ja vahvistaa uskoa voimakkaasti loimuavaan lopputulokseen. Seuraava vaihe on välihionta, joka tehdään 320 karkeuden hiomapaperilla. Mutta tässä siis muutama kuva ennen välihiontaa.

Les Paulin pintakäsittely

Seuraavaksi vuorossa kitaran loppuhionta ennen pintakäsittelyä. Tässä kuvia ennen loppuhiontaa ja lakkauksen / värjäämisen aloittamista.

Tarkoituksena on lakata kitara kaksikomponentti polyuretaanilakalla.
Kaulan ja mahonkirungon väri tulee olemaan joko erittäin tummanruskea, tai peräti musta.
Loimuvaahterakanteen on tarkoitus värjätä ns. Desert Burst väritys, eli ruskeansävyinen väri.

Tarkkasilmäinen saattaa ihmetellä, miksi tallamikin koteloa ei ole jyrsitty kovin syväksi, ainakin jos vertaa sitä kaulamikin koteloon. Syy on se, että mikkikoteloon on lakkaamisen ajaksi ruuvattava "maalaustuki", jotta kitaraa pystyy käsittelemään ja kuljettamaan lakkauksen ja värjäämisen aikana / jälkeen.

Les Paulin mahonkibodyn ja kaulan käsittely epoksilla

Jotta pian edessä oleva pintakäsittely polyuretaanilakalla olisi hivenen nopeampaa, kannattaa mahongin pinta käsitellä epoksilla. Epoksi tunkeutuu puun huokosiin ja tukkii ne, ja lakkaamista ja välihiomista on tällöin huomattavasti vähempi. Kuvissa epoksia ei ole vielä hiottu, koska sen täytyy antaa kuivaa ainakin vielä toinen vuorokausi (muuten hiominen on tuskaista, koska epoksi on vielä hivenen pehmeää).
Epoksia kannattaa käyttää mahdollisimman vähän, ja tehdä epoksikerroksesta niin ohut kuin mahdollista, jottei turhaa hiontaa olisi kamalasti. Tarkoitus on todellakin vain täyttää huokoset, eikä lakata kitaraa hankalasti hiottavalla epoksimassalla :)

Les Paulin radius ja nauhat

Otelautaan on nyt hiottu 12" radius ja pinta on kiillotettu vesihiomapaperilla (2000). Myös nauhat on asennettu paikoilleen, mutta niitä ei ole vielä tasoitettu.

Nauhamateriaali tulee n. 50 cm pätkissä, ja jokainen pätkä on taivutettava n. 11" radiukseen, eli hieman jyrkemmäksi kuin itse otelauta. Tällä tavalla jokaisen nauha keskiosa jää millin verran ilmaan ja painuu vasta lyöntivaiheessa täysin pohjaan. Tällä tavalla varmistetaan se, että reuna eivät jää haukottelemaan.

Nauhat asensin siis perinteisesti vasaralla naputellen, käyttäen apuna lyöntikapulaa johonka on tehty sama 12" radius. Kapulan on oltava kovaa puuta (esimerkiksi vaahteraa), jotta nauhat eivät painu lyöntikapulaan. Vasaroinnissa on oltava erittäin tarkka, ettei kolhi otelautaa, eikä lyö nauhoja liian syvälle.
Ennen nauhojen vasarointia paikoilleen ne oli luonnollisesti pätkittävä oikean mittaisiksi. Jokaisen nauhan kummastakin päästä oli myös poistettava pätkä ns. jalkaosaa, koska otelaudassa on reunalista johonka nauhan jalka ei saa upota. Tätä on vaikeaa kuvailla sanoin, mutta liitän tähän myöhemmin piirustuksen tästä aiheesta.

 

Nauhojen päät on nyt katkottu ja hiottu tasaisiksi 25 asteen kulmaan.