Bookmatched loimukoivukansi (Bookmatched flame birch top)

Loimukoivulankku on nyt sahailtu neljään n. 500 mm pitkään ja n. 180 mm leveään palaseen (aihioon). Kunkin kappaleen vahvuus on n. 50 mm.Yksi kappaleista sisälsi lahoa puuta, joten se joutaa talvella takan lämmikkeeksi.
Terveistä kappaleista on tarkoitus tehdä ns. Bookmatched kansia, eli sahata kukin aihio peilikuvamaisesti halki ja liimata palaset yhteen. Tällöin loimukuvio kannen keskilinjan kummallakin puolella näyttää peilikuvalta. Oheisista kuvista selviää kuinka homma tehdään.

1. Höylätään aihion toinen leveä sivu ja loimukuvion puoleinen lyhyt sivu (ulkosivu) suoriksi. Höyläpintojen välisen kulman tulee olla 90 astetta.

Höylätty aihio

2. Halkaistaan aihio kahtia vannesahalla. Tämä vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, koska kova ja paksu puu ei ole nopea halkaistava. Älä siis katkaise vannesahan terää voimankäytöllä, vaan muista maltti halkaisussa!!! Jos haistat palaneenkäryä, yrität halkaista puuta liian nopeasti.





Halkaistu aihio. Alla kuvaus-rekvisiittana toinen aihio.

Halkaistu aihio



Halkaistu aihio sivulta.

Halkaistu aihio, puun ulkopinta alaspäin.

3. Halkaistu aihio avataan samaan tapaa kuin kirja keskeltä. Tästä siis nimitys Bookmatched.
On tärkeää avata aihio oikein päin, eli höylätty lyhyt sivu alaspäin!!! Vain tällöin loimukuvio jää toivotulla tavalla kannen keskelle. Väärinpäin avattaessa loimukuvio osuu kannen reunoille.

Aihio avataan kirjan omaisesti

4.  Loimukuvion tulisi nyt näyttää kummassakin puoliskossa toistensa peilikuvilta.

Bookmatched loimukoivukansi

Bookmatched loimukoivukansi

Bookmatched loimukoivukansi

Bookmatched loimukoivukansi, ei vielä liimattu.

 

5. Nyt kitaran kannen voi hahmotella kansiaihion päälle, jotta näkee onko aihiosta kanneksi vai ei. Vielä tässä vaiheessa (ennen liimausta) kappaleet mahtuvat takanluukusta sisään, jos kuvio ei miellytä silmää. Liimaamiseen jälkeen tarvitset selvästi suuremman takan, tai vaihtoehtoisesti kirveen.

 



Hmmmmm ....Nyt olen projektissa siinä vaiheessa, että seuraavaksi liimaan kappaleet yhteen ja höylään sen jälkeen kannen pinnan nähdäkseni loimukuvion kunnolla. Tässä vaiheessa kuvio näyttää vielä harmittavan laimealta, ja harkitsen takan lämmittämistä. Lopullinen tuomio tulee vasta höyläämisen jälkeen, eli viikon päästä.

Ja viikko on kulunut ... No ei tämä nyt ihan mahdottomalta näytä kevyen höyläyksen jälkeen. Ehkä tastä vielä jokin kansi tehdään.

Bookmatched flame birch top

 

 

Hankin uutta loimukoivua ja tein siitä kansiaihion. Tässä on selvästi edellistä mielenkiintoisempi loimukuvio. Alla muutama kuva uudesta kannesta. Erityisesti "sarviin" osuu mukava loimu. Rungon reunoilla olevat tummat raidat näyttävät tässä vaiheessa todella pahoilta, mutta ne häipyvät kun kansi muotoillaan reunoilta ohueksi (5mm).

 





PRS Hollowbody tyyppisen kitaran rakentaminen

Uusi kitaraprojekti on suunnittelupöydällä, ja tällä kertaa haaveenani on rakentaa PRS tyyppinen onttorunkoinen kitara, kutakuinkin tämän kaltainen: PRS Hollowbody

Runko ja kaula on tarkoitus tehdä seetristä. Hakalan Puutukusta Lahdesta löytyi Espanjan seetriä, joka on kasvanut Brasiliassa. Ilmeisesti kyse on kuitenkin yhdestä ja samasta puulajista. Vaihtoehtona rungon ja kaulan materiaaliksi oli mahonki, mutta vaihtelun ja kokeilun vuoksi turvaudun nyt seetriin. Seetri on hyvin mahongin kaltaista niin ominaisuuksiltaan kuin ulkonäöltäänkin, mutta valitettavasti hieman arvokkaampaa.

Kannen materiaali on vielä harkinnassa, mutta vaihtoehdot ovat loimuvaahtera tai loimukoivu, joita kumpaakin hankin tätä ja kenties tuleviakin projekteja varten Hakalasta. Kitaran väri on toistaiseksi suuri mysteeri (tämän yksityiskohdan päättänee vaimo).

Kannen lopullinen materiaalivalinta varmistuu vasta kun pääsen sahaamaan puut halki ja höyläämään loimun kunnolla esiin. Loimukuvion "vahvuus" on aina mysteeri ennen puun höyläämistä. Varsinkin koivukannen puutavara on melkoinen arvoitus, iso ja vanha tyvipala, jossa on sahauspinnan perusteella potentiaalia todella upeaan kanteen tai toki pahimmassa tapauksessa myös lievään pettymykseen. Viikon päästä se selviää.

Tässä muutamia kuvia puutavarahankinnoista:



Loimukoivu




Loimukoivu

Loimuvaahtera



Seetri kaula-aihio

Les Paul kopio kasassa

Nyt on oma Les Paul vihdoinkin kasattu ja ensimmäiset biisit soitettu. Hyvin toimii, vaikka elektroniikan kasaus tapahtuikin melkoisella vauhdilla. Seymour Duncanin Hot Rodded mikrofonisetti kuulostaa muhkealta http://www.seymourduncan.com/products/electric/sets/hot_rodded_humb/

Tässä muutama kuva kasatusta soittimesta.

Les Paulin virityskoneisto, Schaller Locking Tuners

Asensin Les Pauliin virityskoneiston, mallia Schaller Locking Tuners. Aiemmin rakentamassani Stratocasterissa on samanlainen koneisto, ainoana erona kultaus. Ovat osoittautuneet hyviksi virittimiksi, joten mitäpä sitä suotta vaihtamaan erilaisiin. Ainoa miinus oli kohtuullisen kova hinta. Toisaalta nämä kromatut olivat liki puolet halvemmat kuin aiemmat kullatut. Ohessa muutama kuva asennetuista virittimistä.

 

 

 

 

 

 

Les Paulin lakkapinnan kiillotus

Nyt on pintalakka kuivunut, hiottu usealla eri vahvuisella vesihiomapaperilla (600 - 2500) ja lopuksi kiillotettu. Kiillotus tapahtui isohkolla kiillotuskoneella jossa oli puuvilla-laikat. Kiillotuksessa käytettiin "hiomatahnaa". Tahna on ehkä harhaanjohtava nimi, koska aine annostellaan laikkaan kiinteästä "tahnakuutiosta" painamalla sitä pyörivää laikkaa vasten.
Kiillotuksessa on oltava tarkkana, ettei polta pintaa puhki liian voimakkailla otteilla. Kitaraa on painettava kohtuullisella voimalla laikkaa vasten ja samalla liikuteltava sitä pyörivin liikkein. Erittäin tärkeää on pitää kitarasta tukevasti kiinni, ettei laikka vie soitinta mennessään. Näinkin on jollekin käynyt, ja soitin on löytynyt kovan rytinän jälkeen lattialta hieman heikossa hapessa.
Kiillotin samalla kerralla myös otelaudan nauhat. Tätä varten otelauta oli teipattava siten, että vain metalliset nauhat jäivät näkyviin. Muu kitara piti suojata hyvin, ettei nauhojen-kiillotuslaikka päässyt tärvelemään juuri kiillotettua lakkapintaa.
Tässä muutama kuva kiiltävästä soittimesta. Vielä toki puuttuu lopullinen kiillotus vahalla, mutta se kannattaa tehdä vasta ihan viimeisenä.