Rosterinauhat Parlour kitaraan

Ammattilainen suositteli laittamaan rosterinauhat, joten pakkohan sitä oli uskoa. Nauhojen asennus sujui yllättävän kivuttomasti pienen kertauskurssin jälkeen. Periaate on aivan sama kuin aiemmin rakentamassani Les Paulissa, eli nauhojen jaloista "kuohitaan" osa pois, jotta ne mahtuvat reunanauhallisen otelaudan nauha-uriin. Tähän "kuohitsemiseen" on olemassa ihan oma työkalunsa.

Suurimman osan nauhoista prässäsin liiman kera paikoilleen, ja naputtelin vielä sen jälkeen varovasti vasaralla nauhat tiukasti otelaudan pintaan. Pelkällä prässillä tahtoi jäädä aina hieman ilmaa nauhan ja otelaudan väliin. Liimana käytin ihan perinteistä Titebondia ja liiman asentaminen tapahtui lääkeruiskulla ja neulalla.
Akustisen kaulan mallista johtuen osa nauhoista oli pakko asentaa pelkästään vasaralla. Hyvin sekin onnistui kun oli varovainen aloituksen kanssa. Suurin risti on lyödä nauha "vinoon" ja rikkoa nauha-ura. Onneksi näin ei käynyt tällä kertaa.

Nauhojen päät katkoin pihdeillä, varoen vahingoittamasta otelaudan reunalistaa. Nauhaa ei saa katkaista aivan listaa vasten, vaan kannattaa jättää hiuksenhieno pätkä nauhaa viilattavaksi. Pihdeillä on joskus ikävä taipumus lohmaista pieni jälki reunalistaan jos yrittää katkaista aivan nauhan tyvestä.

On mainittava että rosterinauhojen päiden viilaaminen on todellakin hitaampaa kuin tavallisten nauhojen. Materiaalissa on todellakin suuri kovuusero. Reilun puolentunnin viilailun jälkeen sain kaikki nauhojen päät sopivan mittaisiksi ja kalteviksi. Viilauksen jälkeen päät pitää vielä hioa 500 ja 1000 vahvuisilla hoimapapereilla kiiltäviksi. Myöhemmässä vaiheessa se helposti unohtuu...

Parlour kitaran lakkaaminen

Kitaran koppa on jo viimeistelyvaiheessa, eli lakkaa lakkaa enemmän lakkaa ... tai siis ainakin lakkakerroksia. Lakkana toimii kaksikomponenttinen polyuretaanilakka (Akzo Nobel). Sekoitussuhde oli 1 osa lakkaa, 1 osa kovetetta, 1 osa ohennetta.

Homman nimi ei siis varsinkaan akustisessa kitarassa ole paksu lakkakerros, vaan tavoitteena on ohuehko tasainen lakkapinta. Tämä vaatii useamman lakkauskerran (3-4) ja välihionnan. Varsinkin kannen osalta tarpeettoman paksua lakkakerrosta tulee ehdottomasti välttää, koska se huonontaa kannen akustisia ominaisuuksia.

Päivän positiivinen osuus: Kyljet ja pohja ovat nyt kiillotusta vaille valmiit.

Mutta, sitten se päivän opetus: ÄLÄ KOSKAAN käytä eri tuotantoeristä olevaa lakkaa vaalealle kuusikannelle. Ai miksikö?

Jos joudut jostain syystä (esim. valuma kannen lakkapinnassa) hiomaan kantta pintakäsittelyn loppuvaiheessa hieman kovemmalla kädellä ja puhkaiset kahden erilaisen lakkakerroksen rajapinnan, on lopputuloksena ikävä "läiskä". Seuraava kuva pyrkii demonstroimaan tätä efektiä. Siis tuon keskimmäisen kattohalogeenin heijastuman ympärillä oleva vaalea epämääräinen alue :)

Niin, siis minullehan kävi juurikin näin, ja tietysti viimeisellä lakkauskerralla. Jostain lensi tummaa napanöyhtää märkään lakkapintaan ja jouduin nyppimään sen väkivaltaisesti pois hammastikulla. Jälkiä peitelläkseni ruiskutin hieman lisää lakkaa pintaan ja siinäpä se, valuma. Tätä valumaa kun hioin pois, sain puhkaistua kahden erilaisen lakkakerroksen rajan ... tietysti kannen paraatipaikalta. Kyllä, otti päähän kohtuullisesti. Nyt täytyy välihioa koko kansi ja lakata se uudelleen kokeillakseni, peittyisikö "läiskä" ilman että hion kaikkia lakkakerroksia kokonaan pois. Koska alemman kerroksen lakka näyttäisi olevan vaaleampaa kuin pintakerroksen lakka, on ainakin teoriassa mahdollista, että läiskä peittyisi, tai edes himmenisi oleellisesti.

Noin viikon päästä nähdään kuinka äijän käy ...

Viikko on melkein vierähtänyt, ja kansi sai uuden lakkapinnan. Helpotuksen huokaus, läiskä hävisi!!

Huom! Viisaammat kertoivat ,että tämä ilmiö luultavasti tapahtuu ihan samaa tuotantoerääkin olevalla lakalla. Eli varovasti sen hiomisen kanssa, ihan lakasta riippumatta!!

Seuraavaksi onkin vuorossa hionta 1500 karkeuden vesihiomapaperilla ja sen jälkeen loppukiillotus. Ehkä parin viikon päästä palataan tähän asiaan ...
Sillä välin pitäisi edistää kaulaa, asentaa rosterinauhat ja jatkaa kaulan lakkaamista