Blogissa annetaan neuvoja kitaran rakentamiseen, seurataan kitaroiden valmistumista tekstein ja kuvasarjoin sekä esitellään valmistuneita kitaroita.
sunnuntai 15. helmikuuta 2015
Parlour kitaran ruusupuiset kyljet / Parlour guitar rosewood sides
Kitaran ruusupuiset kyljet on taivutettu "taivutusraudalla", kuumentamalla kostutettuja ruusupuukylkiä ja vääntämällä niitä hitaasti oikeaan muotoon rautaa vasten. Operaatio kysyi malttia ja hermoja, mutta palkkiona oli oikean muotoiset kylkikappaleet, ilman suurempia halkeamia. Seuraavat kuvat ja selitykset selventävät taivutusprosessia.
Vaikein taivutettava on kitaran "uuma", joka on pienessä parlour kitarassa hyvin jyrkkä.Kahden jyrkän mutkan taivuttamiseen kului aikaa useita tunteja.
Loivemmat kaaret ovat lastenleikkiä uumaan verrattuna. Niihin kului aikaa vain n. tunti per kylki.
Kyljen ollessa liki oikean mallinen, se asetetaan muottiin ja puristetaan tarkalleen oikean muotoiseksi. Kyljet annettiin olla puristuksissa yli viikon, jotta ne jämähtivät oikeaan muotoon.
Parlour kitaran ruusupuinen pohja / Parlour guitar rosewood back
Ruusupuinen pohja (bookmatched) on tehty kahdesta palasta liimaamalla ja ohentamalla valmis kansi n. 2.5 mm vahvuuteen rumpuhiomakoneella.
Keskelle kantta on jyrsitty n. 1mm syvyinen ura ja siihen on liimattu tummemmasta ruusupuusta ja haavasta valmistettu koristelista.
Kannen sisäpuolelle on liimattu keskisaumaan kuusesta tehty rima, jonka syykuvio on ristissä kannen syykuvioon nähden. Rima on ohennettu ja muotoiltu loivasti kaarevaksi.
Poikittaiset tukirimat (aihiot 8.5mm * 13.5 mm) on liimattu kanteen ja muotoiltu oikean mallisiksi.
Rimojen kärjet on ohennettu n. 2mm vahvuisiksi, jotta kannen liimaus kitaran kylkiin olisi mahdollista.
Keskelle kantta on jyrsitty n. 1mm syvyinen ura ja siihen on liimattu tummemmasta ruusupuusta ja haavasta valmistettu koristelista.
Kannen sisäpuolelle on liimattu keskisaumaan kuusesta tehty rima, jonka syykuvio on ristissä kannen syykuvioon nähden. Rima on ohennettu ja muotoiltu loivasti kaarevaksi.
Poikittaiset tukirimat (aihiot 8.5mm * 13.5 mm) on liimattu kanteen ja muotoiltu oikean mallisiksi.
Rimojen kärjet on ohennettu n. 2mm vahvuisiksi, jotta kannen liimaus kitaran kylkiin olisi mahdollista.
sunnuntai 26. lokakuuta 2014
Parlour kitaran rakentaminen / Building a Parlour guitar
Kolmen
sähkökitaran jälkeen on vihdoinkin aika rakentaa akustinen kitara. Tämä tuli
toiveena, tai pikemminkin käskynä kahdelta taholta, soitinrakennuskurssin opettajalta
Harri Kauppilalta (Kitarafaktori)sekä vaimoltani. Jotenka mitäpä
muuta tässä voisi tehdä kuin aloittaa projekti.
Vaimoni
antamat speksit olivat hyvin selkeät ja yksinkertaiset. Kitaran on oltava:
- Pieni
- Hyväsoundinen
- Kaunis
- Mikitetty
Keskusteltuani soitinrakentaja Jouni Järvisen kanssa (Oakbridge Instruments), kitaran malli oli nopeasti selvillä. Valinta oli “parlour” kitara. Menin vaimoni kanssa
testailemaan Jounin tekemiä erittäin laadukkaita parlour kitaroita ja vaimon
valinta oli kitaramalli, jossa on kuusikansi, ruusupuupohja, ruusupuukyljet,
mahonkikaula ja ruusupuuotelauta. Tarkempia kuvia Jounin rakentamista
vastaavista kitaroista kannattaa katsoa täältä: Oakbridge Parlour
| Oakbridge parlour |
Projekti on
nyt alkanut ja puumateriaalit on hankittu Oakbridgeltä. Tämän talvikauden
aikana yritän rakentaa vastaavan kitaran itse, Harrin ja Jounin opastuksella.
Jää nähtäväksi mitä saan aikaiseksi kesään mennessä.
Same in
english:
After 3 electric guitars, it's finally time to build an acoustic one. This was a wish, or even an order, from my teacher Harri Kauppila (Kitarafaktori) and my wife. So, what else can i do.Specifications given by my wife are very clear and simple. Guitar has to be:
- Small
- Good sounding
- Beautiful
- Include microphone
| Oakbridge parlour |
keskiviikko 20. elokuuta 2014
Three years, three guitars
After three winter seasons in local luthier course, there are three guitars ready. Guitar number four is still a mystery to me. Maybe a telecaster, or maybe acoustic, let's see. New course starts september 2014.
So far I have done Stratocaster, Les Paul and PRS (semi) Hollowbody guitars. Before starting a new story here, I have promised to myself that I'll publish sound samples from these three guitars. Because I can't play by myself, I need to bribe (or extort) my son or wife to play. Hopefully that happens soon.
And here is the first sample, with "Heavy". Thank's to my son. http://youtu.be/I5ChdXfufyE
Meanwhile, only pictures available.
So far I have done Stratocaster, Les Paul and PRS (semi) Hollowbody guitars. Before starting a new story here, I have promised to myself that I'll publish sound samples from these three guitars. Because I can't play by myself, I need to bribe (or extort) my son or wife to play. Hopefully that happens soon.
And here is the first sample, with "Heavy". Thank's to my son. http://youtu.be/I5ChdXfufyE
Meanwhile, only pictures available.
| 2011-2012, Stratocaster HSS, "PS40" |
| 2012-2013, Les Paul, "Heavy" |
| 2013-2014, PRS Hollowbody, "Flame" |
keskiviikko 14. toukokuuta 2014
PRS (Semi) Hollowbody tyylinen kitara valmiina / PRS style Hollowbody guitar is ready
Kevätlukukausi soitinrakennuskurssilla meinasi taas loppua kesken, koska pintakäsittely otti jälleen yllättävän paljon aikaa. Soitin valmistui silti niukasti ennen kesää, liki aikataulussaan. Nimeksi uudelle perinteisestä suomalaisesta polttopuusta rakennetulle soittimelle annettiin Flame ;)
Tässä vielä hieman tarinaa rakentelun loppurutistuksesta:
Kitara sai kuin saikin pintaansa vielä kaksi erittäin ohutta lakkakerrosta ennen loppukiilloksen aloitusta.
Työjärjestys kiillotuksessa oli seuraava: Ensin kiillotin otelaudan nauhat ja vasta sen jälkeen rungon ja kaulan. Nauhoja kiillotettaessa täytyy otelauta ja rungon "sarvet" suojata hyvin maalarinteipillä, ettei naarmuta lakkapintaa tai otelautaa. Runkoa ja kaulaa kiillotettaessa on puolestaan suojattava otelauta ja nauhat, lähinnä hiomatahnalta, joka tarttuu suojaamattomaan otelautaan todella ikävästi.
Elektroniikan kasasin valmiiksi paketiksi ja ujutin sen rungon sisään tallamikin aukosta. Homma oli yllättävän helppo, vaikka kuulostaakin hieman haasteelliselta. Johdotuksesta mainittakoon sellainen yksityiskohta, että käytin potikoilta 3-way switchille meneviin kytkentöihin "metallisukalla" päällystettyä piuhaa. Lopputuloksena erittäin hyvin maadoitettu kokonaisuus.
Viritinkoneistona on PRS:n omat lukkovirittimet. Pysyvät erittäin hyvin vireessä, mutta olivat suolaisen hintaiset.
Tallan olen maininnut jo aiemminkin, mutta kerrottakoon nyt vielä että se on TonePros AVT-II. Ja siihen pätee sama kommentti kuin virittimiin, eli hyvä mutta aivan liian kallis.
Pientä virittelyä vielä vaaditaan, mm. yläsatulan viilausta. Ja kielet ovat vielä mallia "halvat". Vaihdan kunnolliset kielet kun saan satulan valmiiksi. Nyt tarkkasilmäisimmät voivat huomata yhdestä kuvasta, että en ole vielä edes katkonut kieliä kunnolla :)
Speksit
Kertaan nyt vielä soittimen speksit, ettei laiskimpien tai kiireisimpien tarvitse selailla koko blogia läpi:)
Boby: Espanjan seetri
Kaula: Espanjan seetri, vaahteravahvikkeet
Kansi: Loimukoivu (bookmatched)
Lapaviilu: Loimukoivu (bookmatched)
Otelauta: Ebenholz
Otelautamerkit: Helmiäinen (MOP)
Nauhat: Jumbo
Talla: TonePros AVT-II
Virittimet:PRS ACC-4337
Kaulamikki: Seymour Duncan SH-2N Jazz humbucker (Kuvassa vielä Tesla Nitro, joka vaihtui pois)
Tallamikki: Seymour Duncan SH-4 JB humbucker (Kuvassa vielä Tesla Nitro, joka vaihtui pois)
(Ensimmäinen kokeilu Tesla Nitro mikeillä oli mielenkiintoinen. Muutaman viikon kokeilun jälkeen päädyimme kuitenkin siihen, että kyseiset mikit ovat liian "jykevä"-soundiset onttorunkoiseen kitaraan. Bassot korostuivat liikaa, joten tilalle laitettiin Seymour Duncanin hot rodded setti.)
3-way switch: Switchcraft
Pintakäsittely: 2-komponentti polyuretaanilakka Akzo Nobel IL 500 , liuotinpetsi (pähkinä + tammi)
Tässä muutamia kuvia kasatusta kitarasta sekä ääninäyte Bossa Nova
| Kirkas auringonpaiste saa loimut ja värin syttymään liekkimäiseen hehkuun :) |
torstai 24. huhtikuuta 2014
Mikrofonin kehys humbuckereille
Kokeilin kahta eriväristä mikrofonin kehystä, ja musta sopi rungon ja ebenpuisen otelaudan väriin huomattavasti paremmin kuin kermanvärinen. Kuvissa on Gotohin muoviset "made in Japan" kehykset, jotka tulen asentamaan kuvassa näkyvien Tesla VR-Nitro humbucker mikkien kumppaniksi.
perjantai 4. huhtikuuta 2014
PRS Hollowbodyn väri
Niinhän siinä kävi, että kitara vaati vielä kolmannen pohjalakkauksen. Mutta lopultakin pääsin ruiskuttamaan väriä pintaan. Tarkoitus oli saada aikaiseksi joku ruskehtavan lämmin sävy jossa olisi hieman "kullan kiiltoa". Petsejä oli kahta eri väri, pähkinä ja tammi. Näitä yhdistelemällä ja kokeilemalla päädyin lopputuloksen mukaiseen väriin. Petsiliuoksessa oli eniten pähkinää, ja ripaus tammea. Käytin värjäämiseen siis vain yhtä seosta, enkä alkanut kikkailemaan usean eri väriseoksen kanssa. Sävyerot perustuvat siis puhtaasti "burstin" määrään ja puumateriaalin sävyihin.
Ottaen huomioon rajallisen ajankäytön ja värivaihtoehtojen vähyyden, olen lopputulokseen yllättävän tyytyväinen.
Teknisestä toteutuksesta voin "paljastaa" vielä seuraavat työvaiheet:
1) Kannen pohjavärin ruiskutus liuottimeen valmistetulla petsivärillä (pähkinä + tammi)
2) Kannen burstin ruiskutus petsillä
3) Lavan värjääminen ja hento bursti reunoille
4) Koko kitaran takaosan ja kaulan värjääminen tasaväriseksi, käyttäen samaa petsiliuosta
5) Huntumainen suojalakka kahteen kertaan, 10 minuutin kuivumistauolla
6) Lakkaus kahteen kertaan kiiltäväksi saakka 15 minuutin kuivumistauolla
Tässä kitarassa haastavaa oli se, että kansi ja koko runko oli värjättävä yhdeltä istumalta. Miksi ihmeessä? Koska ns. soololoven kohdalla ei ole "reunanauhaa", vaan väri jatkuu yhtenäisenä kannesta rungon takaosaan saakka. Tämän vuoksi värjäys on tehtävä keskeyttämättä loppuun saakka. Työtapa oli rankka, koska tilat ja välineet eivät tietenkään vastaa ihan tehdasolosuhteita.
Seuraavassa kuvasarjassa hieman otoksia väristä. Huomioithan, että pinnassa on vasta pari kiillottamatonta lakkakerrosta, eli kiilto ei ole vielä lopullisella tasolla. Mutta saa tästä nyt jo hieman käsitystä lopullisesta väristä ja kiillosta. Ei tullut takkapuita, vaikka sekin kyllä kävi mielessä.
Ottaen huomioon rajallisen ajankäytön ja värivaihtoehtojen vähyyden, olen lopputulokseen yllättävän tyytyväinen.
Teknisestä toteutuksesta voin "paljastaa" vielä seuraavat työvaiheet:
1) Kannen pohjavärin ruiskutus liuottimeen valmistetulla petsivärillä (pähkinä + tammi)
2) Kannen burstin ruiskutus petsillä
3) Lavan värjääminen ja hento bursti reunoille
4) Koko kitaran takaosan ja kaulan värjääminen tasaväriseksi, käyttäen samaa petsiliuosta
5) Huntumainen suojalakka kahteen kertaan, 10 minuutin kuivumistauolla
6) Lakkaus kahteen kertaan kiiltäväksi saakka 15 minuutin kuivumistauolla
Tässä kitarassa haastavaa oli se, että kansi ja koko runko oli värjättävä yhdeltä istumalta. Miksi ihmeessä? Koska ns. soololoven kohdalla ei ole "reunanauhaa", vaan väri jatkuu yhtenäisenä kannesta rungon takaosaan saakka. Tämän vuoksi värjäys on tehtävä keskeyttämättä loppuun saakka. Työtapa oli rankka, koska tilat ja välineet eivät tietenkään vastaa ihan tehdasolosuhteita.
Seuraavassa kuvasarjassa hieman otoksia väristä. Huomioithan, että pinnassa on vasta pari kiillottamatonta lakkakerrosta, eli kiilto ei ole vielä lopullisella tasolla. Mutta saa tästä nyt jo hieman käsitystä lopullisesta väristä ja kiillosta. Ei tullut takkapuita, vaikka sekin kyllä kävi mielessä.
perjantai 14. maaliskuuta 2014
PRS Hollowbodyn pohjalakkaus
24.3.2014 Toinen pohjalakkaus
Pohjalakkaus on edennyt ja toinen kerros polyuretaani-lakkaa on ruiskutettu. Nyt pinta on jo melko tasainen, mutta vieläkin muutamia pieniä kuoppia ja ilmakuplia on havaittavavissa. Hionnan jälkeen selviää, tarvitseeko kitara pohjalakata kolmannen kerran ennen värjäämistä.
Alkuperäinen suunnitelmani maalata kaula ja bodyn takaosa mustaksi on kariutunut. Opettaja kielsi mustaksi maalaamisen :) Onhan se totta, että olisi sääli peittää kohtuullisen hyvä puupinta maalamalla se täysin mustaksi. Uusi suunnitelma on sävyttää runko ja kaula hieman tummemman ruskeaksi, mutta läpikuultavaksi.
Loimukannen väriä arvon edelleen. Todennäköisesti ruskehtava läpikuultava väri, joka korostaisi loimuja ja sointuisi hyvin rungon väriin.
14.3.2014 Ensimmäinen pohjalakkaus
Kitara on nyt kutakuinkin kasassa, ja lakkaaminen ja värjäys alkoi. Mikkikotelot ja potikoiden reiät aion tehdä vasta kun tämä ensimmäinen pohjalakka on kuivunut.
Ennen pohjalakkaa fillasin rungon kahteen kertaan epoxylla.
Nyt olen ruiskuttanut ensimmäisen pohjalakan. Lakkana käytin PU lakkaa, joka on kaksikomponenttinen korkeakiiltoinen lakka.
Kitaran pinta näyttää luonnollisestikin vielä aivan kamalalta, mutta lakka toi silti loimut mukavasti esiin. Alla muutamia kuvia ensimmäisen lakkauksen jälkeen.
Pohjalakkaus on edennyt ja toinen kerros polyuretaani-lakkaa on ruiskutettu. Nyt pinta on jo melko tasainen, mutta vieläkin muutamia pieniä kuoppia ja ilmakuplia on havaittavavissa. Hionnan jälkeen selviää, tarvitseeko kitara pohjalakata kolmannen kerran ennen värjäämistä.
Alkuperäinen suunnitelmani maalata kaula ja bodyn takaosa mustaksi on kariutunut. Opettaja kielsi mustaksi maalaamisen :) Onhan se totta, että olisi sääli peittää kohtuullisen hyvä puupinta maalamalla se täysin mustaksi. Uusi suunnitelma on sävyttää runko ja kaula hieman tummemman ruskeaksi, mutta läpikuultavaksi.
Loimukannen väriä arvon edelleen. Todennäköisesti ruskehtava läpikuultava väri, joka korostaisi loimuja ja sointuisi hyvin rungon väriin.
14.3.2014 Ensimmäinen pohjalakkaus
Kitara on nyt kutakuinkin kasassa, ja lakkaaminen ja värjäys alkoi. Mikkikotelot ja potikoiden reiät aion tehdä vasta kun tämä ensimmäinen pohjalakka on kuivunut.
Ennen pohjalakkaa fillasin rungon kahteen kertaan epoxylla.
Nyt olen ruiskuttanut ensimmäisen pohjalakan. Lakkana käytin PU lakkaa, joka on kaksikomponenttinen korkeakiiltoinen lakka.
Kitaran pinta näyttää luonnollisestikin vielä aivan kamalalta, mutta lakka toi silti loimut mukavasti esiin. Alla muutamia kuvia ensimmäisen lakkauksen jälkeen.
maanantai 10. maaliskuuta 2014
Espanjan seetri rungon ja kaulan fillaus epoxylla (Epoxy filled spanish cedar body and neck)
Espanjan seetri on rakenteeltaan saman kaltainen kuin mahonki, ja vaatii huokoisten täytön, eli fillauksen ennen lakkapinnan ruiskuttamista. Jos fillausta ei tee, saa lakkaa ruiskuttaa oikein urakalla. Fillasin rungon ja kaulan kahteen kertaan epoxylla. Käyttämäni kaksikomponenttinen epoxy vaatii parin päivän kuivumisen ennen hiontaa. Seuraavissa kuvissa runko ja kaula kahteen kertaan fillattuna.
Loimukoivukansi vaatii vielä loppuhionnan ja muotoilun ennen lakkauksen aloittamista, mutta fillattu pinta ei vaadi kuin kevyen hionnan.
Loimukoivukansi vaatii vielä loppuhionnan ja muotoilun ennen lakkauksen aloittamista, mutta fillattu pinta ei vaadi kuin kevyen hionnan.
tiistai 4. maaliskuuta 2014
Tesla VR-NITRO mikit
Kokeilen laittaa tähän rakenteilla olevaan PRS Hollowbody tyyppiseen kitaraan Tesla VR-NITRO mikit. Vaikea ennalta sanoa kuinka toimivat onttorunkoisessa kitarassa. Teslan sivuilta voi kuunnella näytteitä.
http://www.teslapickups.com/?products=vr-nitro
Samaan aikaan rakenteilla olevaan umpirunkoiseen PRS tyyliseen kitaraan kokeilen Tesla PLASMA-FH1 mikkejä. Tästä tulee pojan soitin. Julkaisen kuvat kitarasta sitten joskus kun se valmistuu...
http://www.teslapickups.com/?products=plasma-fh1
http://www.teslapickups.com/?products=vr-nitro
Samaan aikaan rakenteilla olevaan umpirunkoiseen PRS tyyliseen kitaraan kokeilen Tesla PLASMA-FH1 mikkejä. Tästä tulee pojan soitin. Julkaisen kuvat kitarasta sitten joskus kun se valmistuu...
http://www.teslapickups.com/?products=plasma-fh1
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)







